Syvennä itsetuntemusta, kasvata tuloksellisuutta
Kirjoittaja, TkT Jani Roman, on ReMindin yhteistyöverkoston valmentaja ja kokenut organisaatiokulttuurin kehittäjä. Hän on ollut apuna yhteisen kulttuurin osallistavassa rakentamisessa mm. Suomen suurimpiin lukeutuvissa fuusioissa.
Mikä vaikuttaa eniten ryhmien tuloksellisuuteen? Tutkimusten mukaan psykologinen turvallisuus. Ei ryhmän heterogeenisuus, jäsenten älykkyys tai persoonallisuuden piirteet. Psykologinen turvallisuus ei synny käskemällä, tai Hollywood-elokuvamaisilla palopuheilla ja ihmeteoilla. Yksilötasolla se syntyy vain ja ainoastaan syvemmän itsetuntemuksen kautta.
Useat tutkimukset[i] ovat osoittaneet, että johtajien heikko itsetuntemus haittaa organisaation suorituskykyä ja vaikuttaa kielteisesti alaisten sitoutumiseen sekä työkäyttäytymiseen. Ja kääntäen – johtajien hyvä itsetuntemus lisää alaisten tyytyväisyyttä, sitoutumista ja tehokkuutta sekä parantaa organisaation kokonaistuloksellisuutta.
"”Who you are is how you lead.”"
”Who you are is how you lead”, sanoo psykologista turvallisuutta tunnetuksi tehnyt tutkimusprofessori Brené Brown. Tämä lausahdus vangitsee syvällisesti sen, että oleellisinta eivät ole menetelmät tai temput, vaan keitä olemme ihmisinä. Tämä vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme ja vuorovaikutukseemme, niin työntekijöillä kuin johtajilla.
Kuka sitten olet?
Erilaiset itsetuntemusta tukevat arvioinnit ja persoonallisuustestit voivat antaa uutta näkökulmaa itsetuntemukseen, mutta kertovatko ne kuitenkaan, kuka todella olet? Väitän, että eivät, sillä arvioinnit ja testit eivät tee näkyväksi sitä, millaisia dynamiikkoja ympärillesi luot. Ja nämä dynamiikat taas vaikuttavat muiden kokemuksiin ja yhteiseen suorituskykyyn. Todellinen itsetuntemus on siis ymmärrystä siitä, millaisia suhteita rakentaa ja millaisiin suhteisiin hakeutuu. Kun näissä tapahtuu kehitystä, monia asia muuttuu.
Harvardin yliopiston aikuiskehityksen professori Robert Kegan on esittänyt, että aikuinenkin voi kehittyä tietynlaisten vaiheiden kautta, samalla tavalla kuin on tunnistettu lapsen kehitysvaiheita. Nämä aikuisen kehitystasot ovat kuitenkin potentiaaleja, eivät itsestään selvyyksiä, eli toisin sanoen ihmisen kehitys voi pysähtyä teini-ikäisen vaiheeseen tai alimmalle aikuisen kehitystasolle. Tällä on suuria vaikutuksia siihen, miten ihmiset kykenevät tekemään yhteistyötä ja ratkomaan eteen tulevia haasteita.
Keganin malli kertoo jo paljon enemmän siitä ”who you are”. Se kertoo, miten olet kypsynyt ihmisenä, toisin sanoen kasvanut viisaudessa. Ja tämä näkyy siinä, miten suhtaudut niin itseesi kuin muihin.
Nimittäin dynamiikat, joita ympärillesi rakennat, ovat heijastusta siitä, miten olet itseäsi kohdannut ja työstänyt. Jos taustalla on paljon käsittelemättömiä asioita, kuten syviä pettymyksiä ja haavoja, ne väistämättä heijastuvat edessä oleviin ihmisiin ja asioihin. Toisin sanoen kannamme menneisyyttä mukanamme – tahtomattamme ja alitajuisesti – ja se sotkeentuu nykyhetkeen.
Tästä syntyy väärinymmärryksiä, konflikteja ja epäluottamusta. Ne eivät usein kerro ”kemioista”, vaan siitä, että osapuolet eivät tunne itseään eivätkä silloin voi aidosti ja arvostavasti kohdata toinen toisiaan.
Miten sitten voimme kehittää itsetuntemustamme?
Yksinkertaisimmillaan itsetuntemuksen kehittyminen alkaa vuorovaikutustaitojen kehittämisestä, sillä vuorovaikutustaidot mahdollistavat aidon reflektion ja palautteen. Hyvät vuorovaikutustaidot pitävät sisällään monia kypsän ihmisen ominaisuuksia, kuten selkeyden, kyvyn ilmaista tunteita, kyvyn kuunnella toista ja asettaa rajoja sekä antaa palautetta.
Mindfulness on myös erinomainen keino kehittää itsetuntemusta. Käytännössähän kyky olla läsnä on kaiken oppimisen ja myös hyvien ihmissuhteiden edellytys. Mindfulnessissa opitaan tunnistamaan ja olemaan tunteidensa kanssa, sen sijaan, että reagoitaisiin selkäytimestä – eli opitaan tunneälyn taitoja, kuten itsetuntemusta ja itsesäätelykykyä. Ne tukevat vahvasti vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tämän lisäksi Mindfulness vaikuttaa myös syvemmällä tasolla, kuten alentaa stressiä ja hoitaa jopa traumoja.
Ammattitaitoinen valmennus tai muu reflektioapu tukee itsetuntemuksen lisääntymistä. Erityisesti systeeminen tarkastelu, kuten systeeminen konstellaatio, voi auttaa merkittävästi ihmissuhteiden kehittämisessä ja oman taustan vaikutuksen tunnistamisessa ja työstämisessä – sekä myös työyhteisön dynamiikkojen kehittämisessä kokonaisuutena.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin halu kasvaa ihmisenä. Oma motivaatio ymmärtää itseään, olla yhteydessä aitoihin tarpeisiinsa ja tunteisiinsa, ja halu rakentaa hedelmällisiä ihmissuhteita ovat kaiken lähtökohtia. Ja mikä parasta, samalla niin henkilökohtainen kuin koko organisaation suorituskyky kehittyy, mikä näkyy tuloksellisuudessa ja siten lopulta euroissa.
[i] Fonseca, S., Myres, H., & Hofmeyr, K. (2022). The influence of self-awareness on effective leadership outcomes in South Africa. South African Journal of Business Management. https://doi.org/10.4102/sajbm.v53i1.2720.
Karimah, N., & Mujanah, S. (2021). THE INFLUENCE OF ORGANIZATIONAL CULTURE, COMPETENCE AND SELF-AWARENESS ON PERFORMANCE OF EMPLOYEES IN DINAS KEBUDAYAAN DAN PARIWISATA PROVINSI JAWA TIMUR. Journal of Applied Management and Business (JAMB). https://doi.org/10.37802/jamb.v2i2.208.
Kussin, L., & Bundtzen, H. (2021). How Error Prevention and Organizational Silence Influences Managers’ Self-Perception – A Repertory Grid Study. Business Ethics and Leadership. https://doi.org/10.21272/BEL.5(1).31-44.2021.